Suku, se suurin vitutus

Kansainvälinen perhe on kiva asia monessa mielessä. Etenkin siinä mielessä, että puolet suvusta asuu ulkomailla, monen tuhannen kilometrin päässä, eikä heidän kanssaan tarvitse olla tekemisissä joka päivä. Eikä edes joka toinen päivä! Mikä autuus se onkaan, kun anoppi ei tule varoittamatta kylään eikä tarvitse kuunnella nalkutusta siitä, miten en taaskaan ole pyyhkinyt pölyjä kaappien päältä ja miten kiuaskivet ovat väärässä asennossa. Suosittelen kansainvälisiä perhesuhteita ihan jokaiselle, ihan vain siksi, ettei niiden ulkomaalaisten sukulaisten kanssa tarvitse olla tekemisissä. Kuka nyt sukulaisia jaksaisi?

Paitsi joskus on pakko jaksaa. Sen kerran, pari vuodessa tulee tilanne, jolloin niitä raivostuttavia sukulaisia on pakko kestää. Siksi, että he tekevät pakollisen vuosittaisen vierailunsa. Eipä se vierailu varsinaisesti ketään kiinnosta ja pelkkä ajatuskin tylsistä sukulaisista pyörimässä viikon verran nurkissa vituttaa sen verran, että jo tätä harrasta vierailutapahtumaa edeltävä kuukausi on autuaasti piloilla. Puhumattakaan siitä viikosta, jolloin ne sukulaiset ovat nurkissasi! Se on sellainen viikko, jolloin kiinalaiset kidutusmetodit tuntuvat mukavalta, pieneltä kutitukselta ukkovarpaassa. Mutta se nyt on vain pakko tehdä ja pakko kestää, koska ovat sukulaisia ja sukulaisten kestäminen on pakkopullaa. Onneksi se on sentään sallittua, että tällaiset pakkopullatapaamiset saavat vapaasti vituttaa. Ja uskokaa, rakkaat ihmiset, voi vittu, että ne vituttavat!

Kuten arvata saattaa, tällainen harras sukulaistapaaminen on juuri saatu onnellisesti päätökseen ja parhaani mukaan yritän selviytyä siitä hermoromahduksesta, minkä tämä vierailu minulle aiheutti. Erityisen raastava oli eräs keskustelu, minkä kävin erään armaan sukulaiseni kanssa. Keskustelun lopuksi olin täysin valmis nielemään itsemurhapillerin. Tai jopa kaksi. Ihan vain varmuuden vuoksi.

Sukulainen: Saanko käyttää sun tietokonetta?
Minä: Ota tuo miniläppäri. Mihin sä tarvitset sitä?
S: Pitää tarkistaa paluulentoajat.
M: Ööööööö, etkö sä muka tiedä, mihin aikaan sun lento lähtee?
S: En mä ole tuollaisia muistanut tarkistaa.
M: *huokaisee*
S: Voi VITUN VITUN VITTU!
M: Mitä nyt?
S: Eikö sulla ole hiirtä?
M: Ei ole!
S: En mä osaa käyttää tietokonetta ilman hiirtä.
M: Vittu, opettele.
S: *kiroilee pitkään*
M: MIKÄ VITTU SUA VAIVAA?
S: En mä löydä näiltä sivuilta mitään!
M: Millä helvetin sivuilla sä oikein olet?
S: Helsinki-Vantaan. Ihan paskat sivut! Mä katon suoraan lentoyhtiön sivuilta.
M: Mitä vittua? Miksi vitussa sä sen SIELTÄ tarkistat? Eikö sulla ole sähköpostissa matkasuunnitelmaa?
S: On.

*hetken kuluttua*

S: VITTU, kun tä kone lataa hitaasti tätä sivua!
M: Mitä sivua?
S: No lentoyhtiön sivua.
M: MITÄ HELVETTIÄ SÄ SIELTÄ SITÄ KATOT? MENE NYT VITTU SINNE SÄHKÖPOSTIIS JA ETSI SE MATKASUUNNITELMA!!!!!
S: Ai niin.
M: *huokaisee*
S: VOI VITTU!
M: VOI VITTU, MITÄ NYT TAAS?!?!?!?!
S: Sä olet kirjautunut tänne omilla tunnuksilla.
M: No kirjaa mut ulos!
S: En mä osaa!
M: ÄÄÄÄÄÄÄH! VOI VITTU SUN KANSSAS!!!!!!! Tuossa lukee, et kirjaudu toisella tunnuksella ja ihan englanniksi. Klikkaa vittu sitä.
S: *kiroilee*
M: EI HELVETTI! MITÄ VITTU NYT TAAS?!?!?!
S: Miten mä saan @-merkin?
M: VOI NYT VITTU SAATANA!!!!!!! Miten sä ET voi tietää tuota? Paina tuosta ja sitten tuosta. Ole hyvä. Voi vittu sentään.
S: Voi vittu!
M: MÄ VITTU HYPPÄÄN KOHTA PARVEKKEELTA, PERKELE! MÄ EN KESTÄ TÄTÄ ENÄÄ YHTÄÄN!
S: Se sähköposti kysyy jotain varmistusta. Miten mä sen teen?
M: Mistä vitusta MÄ tiedän? Oikeasti, mä en jaksa enää.
S: MISTÄ VITUSTA MÄ TIEDÄN, MILLOIN LENTO LÄHTEE, ELLEN MÄ PÄÄSE MUN SPOSTIIN?
M: VITUN IDIOOTTI!!!!!! Olisit printannut sen matkakertomuksen ennen kuin lähdit reissuun!
S: Mä hävittäisin sen paperin kuitenkin.
M: Mene ADHD-testeihin.
S: Nyt se päästi mut sisään sinne sähköpostiin.
M: HALLELUJA!

Joko ymmärrätte, miksi vitutti?

Ja tiedoksi niille, jotka ihmettelevät, miksi olen vielä hengissä, niin syy on siinä, ettei apteekkari suostunut myymään mulle itsemurhapillereitä ilman reseptiä ja pelkkä sukulaisen kuvan näyttäminen ei riittänyt todistamaan niiden pillerien tarpeellisuutta.